Patolevy sokkelin suojana on yksi pientalon perustuksen halvimmista osista, mutta väärin asennettuna se voi pahentaa juuri sitä kosteusongelmaa, jota sen pitäisi estää. Tämä artikkeli on tarkoitettu omakotirakentajalle, joka valmistelee täyttöjä sokkelin viereen, sekä remontoijalle, joka avaa vanhan talon sokkelin salaojaremontin yhteydessä. Artikkelin jälkeen tiedät, kumpaan suuntaan nupit asennetaan, miten levy päätetään ylhäältä ja alhaalta ja milloin perussääntö ei päde.
Patolevy on kova muovilevy, yleensä HDPE- tai PP-muovia, jonka pinnassa on tiheässä 8-20 mm korkeita nuppeja. Tunnetuimmat merkit Suomessa ovat Isolan Platon ja Dörkenin Delta. Levy ei ole vedeneriste. Se on mekaaninen suoja, kapillaarikatko ja tuuletusrako samassa tuotteessa.
Mitä patolevy tekee sokkelin vieressä
Maan alla oleva sokkeli joutuu jatkuvasti kosteuden kanssa tekemisiin. Syksyn sateet, kevään sulamisvedet ja savimaan kapillaarinen nousu painavat vettä betonia vasten. Patolevy pitää maan irti seinästä ja muodostaa nuppien väliin noin 8 mm:n ilmaraon.
Raon ansiosta seinään ei synny kapillaarista yhteyttä maahan. Jos vettä pääsee levyn taakse, se valuu painovoiman avulla alas salaojasoraan eikä jää betonia vasten. Lisäksi levy suojaa sokkelin vedeneristystä, esimerkiksi bitumisivelyä tai kermiä, täyttövaiheen kiviltä ja tiivistyksen aiheuttamalta hankaukselta.
Pelkkä patolevy ei siis riitä. Jos sokkeli on lämpimän tilan seinä tai kellarin ulkoseinä, sen alla tarvitaan aina varsinainen vedeneristys. Työtapa on käyty läpi tarkemmin artikkelissa sokkelin vedeneristys bitumikermillä.
Oikea asennussuunta: nupit seinää kohti
Tavallisessa sokkelissa patolevy asennetaan nupit seinää vasten ja sileä puoli maata kohti. Isolan ja Dörkenin asennusohjeet sekä suomalainen rakennustapa ovat tästä yhtä mieltä.
Perustelu on yksinkertainen. Kun sileä pinta on maata vasten, täyttömaa ei pääse nuppien väliin. Ilmarako pysyy auki koko rakennuksen eliniän, ja seinästä haihtuva kosteus pääsee kulkemaan raossa. Maan puolelta tuleva vesi valuu sileää pintaa pitkin alas salaojakerrokseen.
Jos levy käännetään nupit maata kohti, hiekka ja savi täyttävät nuppien välit jo ensimmäisessä täytössä. Sileä puoli on silloin suoraan seinää vasten, eikä ilmarakoa jää. Tuloksena on kallis muovikalvo, joka voi pahimmillaan kerätä kondenssivettä betonin pintaan.
Myytti: nupit ulospäin, jotta vesi valuu nuppien välissä
Työmailla kuulee yhä väitettä, että nupit kuuluu kääntää maata kohti, koska nuppien välissä olisi ikään kuin kanavisto vedelle. Ajatus kuulostaa järkevältä, mutta se ei toimi maan alla. Kanavisto tukkeutuu muutamassa kuukaudessa, varsinkin hienojakoisessa maassa. Pääkaupunkiseudun ja Varsinais-Suomen savialueilla se tapahtuu lähes heti.
Väitteen taustalla on todennäköisesti erityistuote. Joissakin salaojalevyissä nuppien päälle on liimattu suodatinkangas, ja ne asennetaan kangaspuoli maata kohti. Kangas pitää maan poissa nuppien välistä, jolloin levy toimii pystysuorana salaojakerroksena. Kyseessä on kuitenkin eri tuote kuin tavallinen patolevy, ja sitä asennettaessa noudatetaan aina valmistajan ohjetta.
Asennus vaihe vaiheelta
Ammattilainen aloittaa tarkistamalla, että vedeneristys on kuivunut ja ehjä. Bitumisively tarvitsee lämpötilasta riippuen 1-3 vuorokautta, ennen kuin sitä voi peittää. Liian aikainen asennus painaa nuput pehmeään eristeeseen.
1. Mittaus ja leikkaus. Levyn alareuna asetetaan anturan yläpinnan tasolle tai hieman sen yli niin, että vesi ohjautuu suoraan salaojasoraan 16/32 mm. Yläreuna jätetään 5-10 cm lopullisen maanpinnan yläpuolelle.
2. Kiinnitys yläreunasta. Levy kiinnitetään vain yläreunasta, tyypillisesti 25-30 cm:n välein. Maanpinnan alapuolelle ei lyödä kiinnikkeitä, koska jokainen reikä vedeneristyksessä on mahdollinen vuotokohta.
3. Saumat ja limitykset. Pystysaumoissa nuput lukitaan toisiinsa niin, että limitystä tulee vähintään 10-20 cm. Kulmissa levy taivutetaan ympäri katkaisematta, jos se on mahdollista.
4. Yläreunan päätelista. Yläreunaan asennetaan valmistajan päätelista, joka ohjaa sadeveden levyn ulkopuolelle ja estää roskien pääsyn ilmarakoon. Listan hinta on noin 3-8 €/jm.
5. Täyttö. Täyttö tehdään kerroksittain ja tiivistetään kevyesti. Isoja kiviä ei saa jättää levyä vasten.
Valmiina vedeneristys, patolevy, salaojasora ja suodatinkangas toimivat yhtenä kokonaisuutena. Kerrosten järjestys on selitetty tarkemmin artikkelissa salaojituksen periaatteesta.
Milloin perussääntö ei päde
Kaikki sokkelit eivät tarvitse patolevyä. Kun sokkelin ulkopintaan on asennettu XPS-routaeriste tai EPS-sokkelielementti, eristelevy hoitaa usein jo mekaanisen suojan. Patolevyä käytetään silloin vain, jos rakennesuunnittelija niin määrää, ja levyn paikka tulee eristeen ulkopuolelle nupit eristettä kohti.
Kevyessä kylmässä rakennuksessa, kuten varastossa tai ruuvipaaluille perustetussa mökin saunassa, maanalaista betoniseinää ei välttämättä ole lainkaan. Patolevy on silloin turha hankinta.
Kellarin sisäpuolisessa kunnostuksessa levyä käytetään eri periaatteella, sisäpuolisena tuuletettuna rakenteena, ja siihen tarvitaan aina kosteusteknisen asiantuntijan suunnitelma.
Yleisimmät virheet patolevyn asennuksessa
Ensimmäinen ja yleisin virhe on väärä asennussuunta. Virhe huomataan yleensä vasta salaojaremontissa 20-30 vuoden päästä, kun kaivinkone avaa sokkelin ja nuppien välit ovat täynnä savea.
Toinen virhe on puuttuva päätelista. Ilman listaa levyn yläreuna jää auki, ja sadevesi, multa ja kuoret valuvat suoraan ilmarakoon. Rako täyttyy ylhäältä alaspäin, ja sokkelin yläosa pysyy märkänä. Tämä näkyy usein maalin hilseilynä ja rappauksen irtoamisena 10-30 cm maanpinnan yläpuolella.
Kolmas virhe on se, että levy jää liian lyhyeksi alhaalta. Jos alareuna päättyy 20 cm anturan yläpuolelle täyttömaahan, levyn taakse päässyt vesi ei pääse salaojaan vaan jää seisomaan sokkelin juureen. Rakenne on mitoitettava niin, että vesi pääsee jatkamaan matkaa. Levyn ja muiden suojauskerrosten yhteispeliä käsitellään myös artikkelissa vedeneristyskerrosten päällystämisestä ja suojauksesta.
Hinta ja hankinta
Tavallinen patolevy maksaa noin 3-7 €/m², ja sitä myydään tyypillisesti 2 metriä leveinä rullina. Noin 150 m² pohjapinta-alan omakotitalon sokkeliin kuluu levyä yleensä 60-90 m², joten materiaalikustannus listoineen ja kiinnikkeineen jää usein 400-900 euroon. Työ tehdään useimmiten maatöiden yhteydessä.
Yleistarvikkeet, kuten naulat ja ruuvit, kannattaa ostaa rautakaupasta tai kiinnikekaupasta. Perustuskauppa keskittyy nimenomaan sokkeliin ja maanalaisiin rakenteisiin: vedeneristeisiin, patolevyihin, salaojatarvikkeisiin ja routaeristeisiin. Sieltä saa myös neuvoja siihen, mikä levytyyppi sopii omaan rakenteeseen.
UKK
Kumpaan suuntaan patolevyn nupit asennetaan?
Tavallisessa sokkelissa nupit asennetaan seinää kohti ja sileä puoli maata kohti. Näin ilmarako pysyy avoimena, eikä täyttömaa tuki nuppien välejä. Poikkeuksena ovat suodatinkankaalla varustetut salaojalevyt, joiden asennuksessa noudatetaan valmistajan ohjetta.
Korvaako patolevy sokkelin vedeneristyksen?
Ei korvaa. Patolevy on mekaaninen suoja ja kapillaarikatko. Lämpimän tilan sokkeli tai kellarin seinä tarvitsee sen alle aina erillisen vedeneristyksen, esimerkiksi bitumikermin tai vedeneristysmassan.
Tarvitaanko patolevyn yläreunaan lista?
Tarvitaan. Päätelista estää sadeveden ja roskien pääsyn levyn taakse. Ilman listaa ilmarako tukkeutuu ylhäältä, ja sokkelin yläosa pysyy märkänä.
Yhteenveto: suunta ratkaisee toimivuuden
Patolevy toimii vain, jos sen ilmarako pysyy auki koko rakennuksen eliniän. Siksi nupit asennetaan seinää kohti, levy kiinnitetään ainoastaan yläreunasta, yläreunaan asennetaan päätelista ja alareuna ohjataan salaojasoraan asti. Kun levyä asennetaan, se kannattaa valokuvata ennen täyttöä. Kuvat ovat ainoa tapa todistaa asennussuunta, jos sokkelin kosteutta joudutaan joskus selvittämään.