Sokkelin vedeneristys pettää harvoin itse kermin takia – se pettää lähes aina saumasta. Tämä artikkeli on omakotirakentajalle, taloyhtiön hallitukselle ja remontoijalle, joka haluaa ymmärtää, miten bitumiset kermit asennetaan ja miten niiden saumaus tehdään oikein. Kun työvaiheet ovat tuttuja, urakoitsijan työn laatua on helpompi valvoa ja kalliit kosteusvauriot jäävät syntymättä.
Perusmuurin kosteustekninen toimivuus ratkaistaan muutamassa senttimetrissä: limityksessä, pohjustuksessa ja yläreunan päätöksessä. Alla käydään läpi koko ketju alustasta takaisintäyttöön.
Miksi bitumikermi on sokkelin vedeneristyksen perusratkaisu
Bitumikermi on lasikuitu- tai polyesteritukikerroksen ympärille valmistettu bitumikalvo. Perustuksissa käytetään yleensä SBS-modifioitua kermiä, joka pysyy joustavana myös pakkasella ja kestää betonin pientä halkeilua. Suomessa kermejä valmistavat muun muassa Katepal ja Icopal, ja tuotteita löytyy sekä perustuskaupoista että rakennustarvikeliikkeistä.
Kermi valitaan silloin, kun sokkeli on maanpinnan alapuolella ja kosteusrasitus on jatkuvaa. Tyypillisiä kohteita ovat kellarilliset talot, rinnetontit ja savimaat, joissa pohjavesi nousee keväisin lähelle perustusta. Pelkästään maanvaraisessa anturaperustuksessa, jossa sokkeli on lähes kokonaan maan yläpuolella, kevyempi vedeneristysmassa voi riittää. Raja ei ole ehdoton – rakennesuunnittelija määrittää vaatimuksen kohteen pohjaolosuhteiden perusteella.
Hitsattava vai itseliimautuva kermi
Hitsattava kermi kiinnitetään kaasupolttimella sulattamalla kermin alapinnan bitumia. Se on kestävä ja sopii myös viileään säähän, kunhan alusta on kuiva. Rullan hinta asettuu tyypillisesti 60-150 euron välille laadusta ja paksuudesta riippuen, ja yksi rulla kattaa noin 10 m².
Itseliimautuva kermi asennetaan ilman avotulta. Se on turvallisempi puurakenteiden lähellä, mutta vaatii lämpimät olosuhteet, käytännössä yli +5 °C ilman ja alustan lämpötilan. Lokakuussa Oulussa tai Rovaniemellä itseliimautuvalla kermillä työskentely on usein mahdotonta ilman lämmitystä, kun taas hitsattava kermi onnistuu vielä.
Bitumisten kermien työvaiheet alustasta yläreunaan
Ammattilainen aloittaa alustasta, ei kermistä. Betonisokkelin pinnan pitää olla kuiva, puhdas ja ehjä. Valupurseet hiotaan pois, terävät kohdat tasoitetaan ja muottisiteiden reiät paikataan. Kuivumisaika riippuu säästä ja betonin paksuudesta, mutta tuoreen valun päälle ei kannata kiirehtiä.
Työ etenee seuraavassa järjestyksessä:
1. Pohjustus – sokkelin pinta sivellään bitumiliuoksella tai -emulsiolla, joka sitoo pölyn ja parantaa tartuntaa. Pohjusteen annetaan kuivua valmistajan ohjeen mukaan.
2. Vahvistuskaistat – sisä- ja ulkonurkkiin sekä anturan ja sokkelin liittymään asennetaan erillinen vahvistuskaista ennen varsinaista kermiä.
3. Kermin asennus – kermi leikataan sopiviin pituuksiin ja kiinnitetään alhaalta ylöspäin niin, että ylempi kaista limittyy alemman päälle.
4. Saumaus – limitykset sulatetaan tai painetaan yhteen ja tiivistetään telalla.
5. Yläreunan päätös – kermi kiinnitetään päätelistalla ja suojataan tippaprofiililla tai pellityksellä.
Tarkemmin itse levitystyöstä kertoo artikkeli sokkelin vedeneristyksestä bitumikermillä.
Bitumikermin saumaus – limitys ratkaisee
Saumaus on vedeneristyksen herkin vaihe. Kermien pitkittäissaumoissa limitys on tyypillisesti vähintään 100 mm ja päätysaumoissa 150 mm, mutta valmistajan asennusohje on aina ensisijainen. Päätysaumat porrastetaan, jotta useampi sauma ei osu samaan kohtaan.
Hitsattavassa kermissä sauman alapuolinen pinta lämmitetään polttimella, kunnes bitumi sulaa, ja kermi painetaan heti kiinni. Onnistuneesta saumasta pursuaa reunaan tasainen, noin 5-10 mm leveä bitumipursu. Jos pursua ei näy, sauma on todennäköisesti jäänyt kylmäksi. Itseliimautuvassa kermissä suojakalvo irrotetaan vasta juuri ennen saumausta ja sauma painetaan telalla huolellisesti.
Läpivientien, kuten viemäri- ja kaapeliputkien, ympärille tehdään erilliset kauluspalat. Näissä kohdissa vuodot ovat yleisimpiä, koska kermiä joudutaan leikkaamaan ja muotoilemaan.
Myytti: patolevy korvaa vedeneristyksen
Sitkeä väärinkäsitys on, että sokkelia vasten asennettu patolevy riittää vedeneristykseksi. Ei riitä. Patolevy on mekaaninen suoja ja kapillaarikatko, joka ohjaa vettä alas salaojaan ja suojaa kermiä täyttösoran kiviltä. Se ei ole vesitiivis, koska levyn saumat ja yläreuna päästävät vettä läpi.
Oikea järjestys on kermi ensin ja suojaus sen päälle. Lisätietoa suojakerroksista löytyy artikkelista vedeneristyskerrosten päällystäminen ja suojaus. Vastaavasti pelkkä bitumisively on pohjuste, ei vedeneristys – sillä ei voi korvata kermiä painevedelle alttiissa kellarissa.
Yleisimmät virheet kermityössä
Ensimmäinen virhe on kostea tai pölyinen alusta. Kermi tarttuu silloin vain pisteittäin, ja vesi pääsee kulkemaan kermin taakse. Ongelma näkyy usein vasta vuosien päästä kellarin seinän kosteusjälkinä.
Toinen virhe on ylikuumennus. Kokematon asentaja pitää liekkiä liian kauan yhdessä kohdassa, jolloin tukikerros vaurioituu ja kermiin syntyy heikko kohta. Hyvin tehty hitsaus on nopeaa ja tasaista.
Kolmas virhe koskee yläreunaa. Kermi jätetään vapaaksi tai se päätetään maanpinnan tasalle, jolloin sadevesi valuu kermin taakse. Esimerkki tuttu monelta pääkaupunkiseudun taloyhtiöltä: 1970-luvun kellarin seinä kastuu, vaikka vedeneristys uusittiin kymmenen vuotta sitten, ja syyksi paljastuu irronnut yläreuna ilman päätelistaa. Yläreunan suojauksesta kertoo artikkeli tippaprofiilien asennuksesta.
Mitä kermityö maksaa ja kuka sen tekee
Sokkelin vedeneristys urakkana maksaa tyypillisesti noin 30-60 €/m² sisältäen pohjustuksen, kermin ja saumauksen. Hinta nousee, jos läpivientejä ja nurkkia on paljon tai jos vanhan perustuksen korjauksessa alusta pitää ensin kaivaa esiin ja puhdistaa. Kotitalousvähennyksen voi saada työn osuudesta korjauskohteessa.
Kermit ja niiden tarvikkeet, kuten pohjusteet, päätelistat ja suojalevyt, hankitaan perustuskaupoista tai perustusliikkeiltä, jotka tuntevat sokkelityön erityisvaatimukset. Yleiset rakennustarvikkeet kuuluvat rautakauppoihin, kiinnitystarvikkeet kiinnikekauppoihin, puutavara puukauppoihin ja kattokermit kattoliikkeisiin. Kattokermi ja sokkelikermi eivät ole sama tuote, vaikka kumpikin on bitumipohjainen.
UKK
Voiko bitumikermiä asentaa talvella?
Hitsattavaa kermiä voi asentaa pakkasellakin, jos alusta on kuiva ja jäätön. Itseliimautuva kermi vaatii yleensä yli +5 °C lämpötilan ilmassa ja alustassa.
Kuinka paljon kermien saumoja pitää limittää?
Tyypillisesti pitkittäissaumoissa vähintään 100 mm ja päätysaumoissa 150 mm. Valmistajan asennusohje on aina ensisijainen ohje.
Tarvitaanko kermin päälle vielä suojaus?
Tarvitaan. Patolevy tai suojalevy suojaa kermiä täyttösoran kiviltä ja ohjaa veden salaojaan. Ilman suojaa kermi voi vaurioitua jo takaisintäytön aikana.
Hyvä sauma on näkyvä sauma
Bitumikermin toimivuus ratkeaa kuivassa alustassa, riittävässä limityksessä ja huolellisesti päätetyssä yläreunassa. Ennen takaisintäyttöä kannattaa kävellä sokkelin ympäri ja tarkistaa jokainen sauma: tasainen bitumipursu, ei ilmakuplia, ei irtoavia reunoja. Kun kaivanto on täytetty, korjaus maksaa moninkertaisesti – siksi juuri tämä tarkastus on koko työn halvin vakuutus.