Perustustöiden kotitalousvähennys kiinnostaa erityisesti omakotitalon omistajia, joiden sokkeli on halkeillut tai painunut ja korjaus on edessä. Vähennys voi leikata korjausurakan hintalapusta tuhansia euroja, mutta vain silloin kun kyse on oikeanlaisesta työstä oikeanlaisessa kohteessa – ja juuri tässä moni rakennuttaja menee metsään.
Mihin perustustöihin kotitalousvähennys oikeuttaa
Kotitalousvähennys koskee korjaus-, kunnossapito- ja perusparannustyötä olemassa olevassa asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Perustusten osalta tämä tarkoittaa käytännössä sokkelin halkeamien korjausta, painumavaurioiden oikaisua, vanhan perustuksen kunnostusta, routavaurion korjausta, salaojien uusimista ja sokkelin vedeneristyksen uusimista.
Esimerkki: 1970-luvun omakotitalon sokkeliin on ilmestynyt pystyhalkeama ja kellarin nurkka on painunut kaksi senttiä. Rakennesuunnittelija toteaa syyksi vanhentuneen, huonosti hoidetun salaojituksen. Vanhan perustuksen kunnostus yhdistettynä sokkelin halkeamien korjaukseen maksaa urakoitsijalta tilattuna esimerkiksi 8 500 euroa, josta työn osuus on noin 4 200 euroa. Tästä työn osuudesta saa vähentää verosta.
Kotitalousvähennyksen määrä ja ehdot 2025
Vuoden 2025 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi 2 250 eurosta 3 500 euroon henkilöä kohden, ja vähennysprosentti työkorvauksesta nousi 40 prosentista 60 prosenttiin. Omavastuu on 100 euroa vuodessa. Pariskunta, joka omistaa talon yhdessä, voi siis saada yhteensä jopa 7 000 euron vähennyksen, jos molemmat maksavat laskusta oman osuutensa ja urakka on riittävän suuri.
Vähennys lasketaan aina arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, ei materiaaleista. Jos laskulla on eritelty esimerkiksi XPS-eriste 60 mm, salaojasora 16/32 mm ja suodatinkangas erikseen työstä, vain työn osuus kelpaa. Kokenut perustusurakoitsija eritteleekin laskun aina niin, että materiaalit ja työ näkyvät omilla riveillään – tämä helpottaa veroilmoitusta huomattavasti.
Uudisrakentaminen jää vähennyksen ulkopuolelle
Yleinen väärinkäsitys on, että uuden omakotitalon perustustyöt – anturavalu, sokkelielementtien asennus tai paalutus – oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen. Näin ei ole. Vähennys koskee vain jo olemassa olevaa asuntoa tai vapaa-ajan asuntoa, jossa tehdään korjaus- tai kunnossapitotyötä. Uudisrakentaminen ja sen yhteydessä tehtävät perustustyöt, kuten maanvarainen antura tai harkkoperustus uuteen taloon, rajautuvat kokonaan vähennyksen ulkopuolelle riippumatta siitä, kuinka kalliiksi urakka nousee.
Rajanveto ei ole aina yksiselitteinen. Jos vanhaan taloon rakennetaan täysin uusi lisäsiipi omalla perustuksellaan, kyseisen lisäosan perustustyö luetaan uudisrakentamiseksi eikä oikeuta vähennykseen, vaikka samalla tontilla korjattaisiin vanhan osan sokkelia. Verohallinto arvioi tilanteen rakennuslupatietojen ja työn luonteen perusteella, joten rajatapauksissa kannattaa tarkistaa asia etukäteen.
Taloyhtiön perustuskorjaus ja kotitalousvähennys
Toinen yleinen myytti liittyy taloyhtiöihin. Moni taloyhtiön hallituksen jäsen luulee, että esimerkiksi laajan sokkelin oikaisu- tai vedeneristysurakan jälkeen jokainen osakas saisi kotitalousvähennyksen omassa verotuksessaan. Näin ei toimi. Kun taloyhtiö tilaa ja maksaa korjauksen, kyse on yhtiön hankinnasta, ei yksittäisen osakkaan ostamasta palvelusta – vähennysoikeutta ei tällöin synny.
Poikkeus on tilanne, jossa osakas maksaa itse suoraan urakoitsijalle hänen yksinomaisessa hallinnassaan olevaan tilaan kohdistuvan korjauksen, esimerkiksi oman kellarikomeron kosteusvaurion korjauksen. Tällöinkin edellytyksenä on, että lasku ja maksu kulkevat osakkaan omalta tililtä, ei yhtiövastikkeen kautta.
Näin haet vähennystä käytännössä
Vähennys ei vaadi erillistä hakemusta ennen työn aloittamista. Käytännön polku on yksinkertainen:
1. Valitse Y-tunnuksellinen, ennakkoperintärekisteriin kuuluva urakoitsija. Ilman tätä vähennystä ei myönnetä lainkaan, riippumatta työn luonteesta.
2. Pyydä lasku, jossa työn ja materiaalien osuudet on eritelty. Perustusliikkeen valinnassa kannattaa kysyä tästä jo tarjousvaiheessa.
3. Maksa lasku omalta pankkitililtäsi. Käteismaksuja ei hyväksytä kotitalousvähennyksen perusteeksi.
4. Ilmoita summa esitäytetyllä veroilmoituksella tai OmaVerossa sen verovuoden verotukseen, jona maksu suoritettiin – ei sinä vuonna, kun työ valmistui, jos nämä poikkeavat toisistaan.
Yleisimmät virheet
Kolme virhettä toistuu perustuskorjausten kotitalousvähennyksissä. Ensimmäinen on materiaalien laskeminen mukaan vähennyspohjaan – esimerkiksi bitumikermin tai vedeneristysmassan hinta ei kuulu vähennykseen, vaikka ne olisivat välttämättömiä korjaukselle.
Toinen on urakoitsijan valinta pelkän hinnan perusteella tarkistamatta ennakkoperintärekisteröintiä. Jos urakoitsija ei ole rekisterissä, koko vähennys menetetään riippumatta työn laadusta tai hinnasta.
Kolmas on sekoittaa remontti ja laajennus samaan urakkaan ilman erittelyä. Jos samalla kertaa korjataan vanhan sokkelin halkeamaa ja rakennetaan uusi perustus terassin alle, laskulla pitää näkyä selvästi, mikä osuus kohdistuu korjaukseen ja mikä uudisrakentamiseen – muuten koko summa voidaan hylätä verotarkastuksessa.
UKK
Saako paalutuksesta kotitalousvähennystä, jos vanha mökki nostetaan uusien ruuvipaalujen varaan?
Kyllä, jos kyseessä on olemassa olevan rakennuksen perustuksen kunnostus eikä uudisrakentaminen. Vanhan mökin perustuksen uusiminen ruuvipaaluilla painumavaurion korjaamiseksi rinnastuu korjaustyöhön ja oikeuttaa vähennykseen, kunhan urakoitsija on ennakkoperintärekisterissä.
Voiko pohjatutkimuksesta tai suunnittelusta saada kotitalousvähennystä?
Kyllä, jos tutkimus tai suunnittelu liittyy suoraan korjaustyöhön, esimerkiksi painumavaurion syyn selvittämiseen ennen sokkelin oikaisua. Pelkkään uudisrakentamisen suunnitteluun liittyvä pohjatutkimus ei oikeuta vähennykseen.
Mitä jos perustuskorjaus maksaa yli 3 500 euron rajan työn osalta?
Vähennyksen saa vain enimmäismäärään asti, mutta ylimenevä osa jää omalle vastuulle. Jos puoliso omistaa talon yhdessä ja maksaa osan laskusta, molempien osuudet lasketaan erikseen, jolloin yhteinen enimmäismäärä nousee 7 000 euroon.
Yhteenveto
Kotitalousvähennys kannattaa ottaa huomioon jo tarjouspyyntövaiheessa, ei vasta laskun saavuttua. Kysy urakoitsijalta ennakkoperintärekisteröinti, pyydä työn ja materiaalien erittely laskulle ja varmista, että kyse on todella korjaustyöstä eikä uudisrakentamisesta. 3 500 euron enimmäismäärä ja 60 prosentin vähennysprosentti tekevät esimerkiksi 7 000 euron sokkelikorjauksesta merkittävästi edullisemman, kun vähennys otetaan huomioon jo urakan budjetoinnissa – ei jälkikäteen yllätyksenä veroilmoitusta täyttäessä.